Syyspuuhat eivät ole mun herkkuhommia.
Se kertoo että kesä on ohi ja siitä mie en tykkää.
Kalusteet ja muut kesäkamat varastoon,
lyhtyjä tilalle.
Kukat pikkuhiljaa roskiin,
mutta jotain uutta pukkaa myös esiin,
liekö jokin krysanteemin sukulainen,
ei tuota ole kesällä näkynyt.
Tuuletusikkunat kiinni talven tulla,
ikkunanpesua ennen pakkasia,
räystäskourujen tarkistamista.
Haudalle kanervia,
tosin kukkiakin oli vielä ihan kunnossa,
joten jätin niistä osan.
4 kommenttia:
Syksy on haikeaa luopumisen aikaa, luovutaan keveästä, lämpimästä ja helposta kesästä, jolloin ruokaa ja lämpöä on riittävästi, kohti vaikeaa kautta jolloin sinnitellään vähällä valolla, lämmöllä ja ravinnolla. Vaikka nykyään saadaankin ruokaa kaupasta ja lämpöä nuppia kääntämällä, silti talven tulossa on minusta jotain muistumaa entisaikojen ankean ajan odotuksesta.
Onpa jänniä, daalian kukkia muistuttavat nuo syyskukat, mitä lie.
Hyvää syksyä! Kiva kuva tuossa oikeassa reunassa!
Kiitos Saila ja Ahti!
Surullista on syksy!
Saa nähdä ehtiikö noiden kukkien loputkin nuput aueta ennen pakkasia.
Asterit kukkivat vielä kauniisti ja muutkin, lyhtykin oli niin kaunis..
Mutta ihanin kaikista oli tämä musta rekku, ilmeet ja kaikki hänessä. Kaunista ja hyvää syksyä Sinulle Pike.
Lähetä kommentti