maanantai 1. heinäkuuta 2013

Pikkumiehen ja papan kesäretki







































Miehen kamerasta kurkistettuja ...

Eetu sai ihailijan.
Papan kertoman mukaan melkein itku tuli,
kun kiva kaveri piti parin päivän jälkeen jättää kotipihalleen.

























Hyvin näyttää juttu luistavan myös Eetun isännän kanssa.

Ja läheiseltä hautausmaalta pikkumiehelle löytyi myös historianhavinaa,
isoisän isoisän hautapaikka.

Uimapaikkakin Oulujoesta.























































Miehen kamerasta löytyi myös keväinen kuva.
Peipot kiikarissa ja kuulolla.
Lintukirjasta soitimme peiponlaulua ja kas kuinka niitä alkoi sankoin joukoin pyöriä ympäristössä.

Ja nämä kukat ovat nyt vuorossa ...
Alimmainen kuva on pietaryrtin? jalostettu muoto, söpö pallukkanuppu,
jestas kuinka nuo lehdet tuoksuvat kun hieman sormin sivelee, lääkekasvi.










4 kommenttia:

Saila kirjoitti...

Lapsen ystävystyminen eläimen kanssa voi olla syvää ja nopeaa! Muistan sen itse hyvin lapsuudesta. Ja toisaalta en ole siitä paljon muuttunutkaan, vieläkin tulee katsottua eläimiä paljon kiinnostuneempana kuin ihmisiä, jostain syystä. Eläimistä jotenkin ilostuu (paitsi jos ne syövät kasvejani puutarhassa :-D)
Ihanan näköinen uimapaikka!

Ahti kirjoitti...

Jopas on pikkumies kasvanut isoksi mieheksi!

tuksu kirjoitti...

Ihania kukkakuvia.
Ihana varmasti myös PikkuMiehen ja papan reissu :)
Noille lapsenlapsille/papalle/vaarille, mikä se sitten missäkin perheessä onkaan syntyy vahva side, kun saavat rauhassa toisiinsa kiintyä.
Upea asia, jota arvostan kovin, on se, että isovanhemmilla on ja saa olla rooli lastenlasten elämässä...
Me voimme antaa heille jotain sellaista, jota vain "elämää nähneet" voivat antaa.
PikkuMies muistaa lopun elämäänsä nämä yhteiset retket!
Mukavaa viikonjatkoo sinne
tuksu
p.s. kyllä on PikkuMiehestä kasvamassa Isomies!

Pike kirjoitti...

Kiitos Saila, Ahti ja Tuksu kommenteistanne!

Pikkumiehen suhde eri koiriin on niin erilainen. Hän on tärkeä niin Marskille kuin Leevillekin, joka asustelee isänsä luona ja koirien suhtautuminen on myös erilainen. Marski ei ole kovin "rapsuteltava", se on hyvin itsellinen, mutta rakastettava. Leeviä saa helliä, mutta vaan ymmärtääkseni sen halutessa, puoli-itsellinen, se on asustellut kauan kaksin S:n (tulevan pikkuveljen äiti) kanssa. Tämä Eetu otti kaikki rapsut vastaan ja nautti joka hetkestä kun poika oli vieressä. Ehkä kuitenkin seura oli suloista kun muutoin koira asustelee pääasiassa isäntänsä kanssa kaksin.

Niin miestä tuntuu pikkumies olevan tuollaisilla pappareissuilla. Takuulla muistot jäävät mieleen loppuiäksi.