keskiviikko 16. tammikuuta 2013

Mandala 19, Vastakohta































Mandala 19, Vastakohta.

Tämä syntyi heti kun aiheen sain.
Kiiltävää pahvia leikattu, kuvattu sekä kuvakäsitelty.
Alla kaarien irrotteluvaiheita.







15 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Mielenkiintoinen prosessi valmiiksi mandalaksi. Jokainen vaihe hieno jo itsessään. Esimerkiksi alimmainen voisi jo olla valmis työ, mutta aina vaan muuttuu ja paranee.
Tämä on todella kiehtova. Planeetat suistuneet radaltaan, yö ja päivä, valo ja pimeys käyvät kamppailua.

AINA kirjoitti...

Tämä on hauska. Se voisi olla myöskin muuttuva maailma. Jokainen osio antaa oman uuden leimansa työhän. Alkukuva on kolmiulotteinen ja se muuttuu lopulta valon ja varjon vastakohdiksi.

KristiinaS kirjoitti...

Nää on hienoja, mutta en mä ymmärrä näiden koko hienoutta kun en ole asiaan perehtynyt. Mielelläni katson kyllä.

Unknown kirjoitti...

jännittävä mandala. Salamanvalo antaa sopivasti säihkyä!

Matkatar kirjoitti...

Tosi mielenkiintoinen prosessi ja tekotapa. Taitavasti leikattu kolmiulotteinen mandala.

Perhotar kirjoitti...

Oi, mandalasi on upea. Yksinkertainen, mutta silti niin kiehtova :)

Anonyymi kirjoitti...

Upeita, todellakin! Kaikissa on oma viehätyksensä. Sopivasti jättää tulkinnalle tilaa, taitava toteutus.

Pike kirjoitti...

Kiitos Uuna, Aina, Kristiina, Niina N, Matkatar, Perhotar ja miiwi!

Minustakin tämä onnistui ihan kivasti.
Ja mikä oli onnistuessa, kun mulla oli loistava apuri, pikkumies. Aloin tekemään tätä ja oletin, että hän haluaa askerrella myös omansa, vaan eipä. Kerroin että tarvitsen veistä ja hän kiikutti oman oikean pikkupuukkonsa, kastelahjan vuodelta 2003. Sen terässä lukee, että otetaan käyttöön vuonna 2010, muistaakseni. Toki se puukko ei nyt ollut ihan kohdallaan tässä hommassa, mutta sitten hän halusi näyttää mulle valoa, taskulamppufriikki kun on. Pikku fikkarinsa valokiilalla hän seurasi jokaisen leikkuuviivan.
Kuvausvaiheessa hän naposteli muutaman sipsin ja ojensi välillä yhtä sipsiä kuvattavaksi, ehkä tämä mun askarus muistutti hänestä sipsiviipaleelta, olisi kyllä sekin kuva sopinut tähän kuvasarjaan, harmi kun en laittanut.
On mulla ihana kaveri, mummelin mussukka!

Nyt kaivelen sairaalavarustukseni pussukkaan, herään aamuvarhain ja siirryn sairaalaan, leikkauspöydälle. Tavataan muutaman päivän kuluttua.

kaisu marjatta kirjoitti...

tämä puhuu kaikille lukijoille omaa kieltä.. maailma on juuri tälläinen muuttuva valon ja varjon - hyvän ja pahan taistu kenttä.

Irja Viirret kirjoitti...

Ompa jännittävä juttu ja hienosti toteutettu vastakohtamandala tässä, se mikä on kivaa on tuo käsin värkkääminen joka ehkä itseäni aina ilahduttaa myös muiden töissä.. toki kauniit kuvankäsittelyjututkin ovat tosi hienoja ja ihania ovat nämä mummun mussukat:)

Miksikähän nimimerkkisi muuten vaihteli tuolla kommenttiosiossa edestakaisin? Vaihdan vastakommenttini järkevämpään, koska se vaikutti aika pöhköltä. Joten sen takia poistan nyt sen.

Anonyymi kirjoitti...

Hienot reflexkit, tulee mieleen @ (at).
Paljon työtä värkätä käsipelillä, mulla on työ käsin värkkääminen jäänyt..

Pike kirjoitti...

Kiitos kommentoijille!
Olen toipilaana, virkeä, mutta ajatukset hukkateillä, palaillaan.

SeijaAnneli kirjoitti...

Hyvä oivallus.

Ritva kirjoitti...

Tyylikäs toteutus. Hieno!

Selma kirjoitti...

Siis näinkin voi mandalan tehdä, aika hienosti toteutettu ja onnistunut lopputulos myös.